maanantai 31. toukokuuta 2010

Matkaongelmia

Palailimme tänään takaisin kotiin pitkästä aikaa. Josko tällä kertaa pidempään ja paremmalla onnella saisimme olla kotona. Tosin kosteusongelmista johtuen edessä taitaa olla pakoltakin toista kuukautta kestävä remontti, mutta koska ajankohta on vielä kysymysmerkki, en jaksa stressata huoneiden suojaamisesta enkä evakkoasumisesta ihan vielä.

Kun Fabu matkustaa mukana, matkaamme poikkeuksetta aina autolla. Olen nyt myymässä oman autoni pois, sillä käytän äärettömän vähän sitä. Ja äidin kyydillä tai autoa lainaamalla pääsee hyvin, ellei julkisilla matkaaminen onnistu. Onneksi asumme äidin kanssa sen verran lähekkäin, ja muutenkin suosimme kimppakyytejä, esimerkiksi ruokakaupassa käymme aina yhdessä. Suotta menisimmekään kahdella autolla kun voi hyvin käyttää yhtä.

Logistiikkapuoli hoituu siis hyvin, mutta tuo matkustaminen itsessään ei niinkään... Fabu kärsii nimittäin hurjan kovasta matkapahoinvoinnista. Auton ei tarvitse liikahtaakaan, pelkästään käynnistyä, kun itkeminen alkaa. Lyhyilläkin matkoilla (alle 15 km) on joko ripulia tai sitten raukka oksentelee. Mökkireissuilla meillä pitää pakostakin olla matkavessa mukana, muuten ei tule matkanteosta yhtään mitään.


Nytkin pikkuinen nukkuu sängyssä toipumassa kotimatkasta. Söi onneksi ihan suhteellisen reippaasti ja ruoan mukana joi myös, joten sinänsä hätää ei ole. Sydäntä vain raastaa katsella ja kuunnella tuota kerta toisensa jälkeen. Tähän saakka ollaan kokeiltu montaakin konstia, esimerkiksi Feliway-naamaferomonivalmisteita ja jopa autossa sylissäkin matkustamista. Vaan mikään ei auta. Mitä ihmettä siis kokeiltaisiin nyt? Yksinkään lasta ei voi jättää kovin pitkäksi aikaa kun ketään hoitajaa ei ole lähellä. Tuore ruoka, puhdas vesi ja hiekkalaatikon siivoaminen asettavat ehdottomat rajat yhteen yöhön. Toki jos kyse olisi edes parista päivästä, voisi joku hoitajakin järjestyä, mutta useamman päivän tai viikkojen reissuilla on pakko matkata yhdessä.

Olen hieman eksyksissä tämän ongelman kanssa, ja kaipailisin kovasti jotakuta, joka pystyisi auttamaan.

maanantai 24. toukokuuta 2010

Mistä tietää, että kesä on tullut?

No tietenkin muurikkalettukesteistä ja uintiretkestä!


Mökillä kävin uimassa, ja vesi oli yllättävän lämmintä, +17. Alkuunsa tietenkin palelsi, mutta kun nousi pois niin olisi oikeastaan voinut jäädäkin veteen. Lettu- ja grillikestit pidettiin eilen, oli perin mukavaa.

Mökki alkoi myöskin näyttää jälleen asuttavalta. Talven aikana olimme kärränneet sinne ties kuinka paljon tavaraa, ajatuksella että mökille mahtuu. Nyt onkin edessä auttamattomasti tavarapinon kasaaminen kirpparia varten, sillä kaikki eivät millään voi jäädä mökille, vaikka kuinka tahtoisi.

Jo viime kesänä lupasin lisää kuvia mökiltämme, mutta koska remontti ei valmistunutkaan ja sisätilatkin olivat mitä olivat, asia jäi. Tässä kuitenkin pari kuvaa tuvasta ja äidin enkelikeräilyharrastuksen mukanaan tuomasta yhdestä enkelistä.


En millään malttaisi odottaa tuon remontin päättymistä. Olisi mukava olla mökillä ihan vain rentoutumassakin.

Toivuttuaan hän lähti ostoksille

Kunto alkaa olemaan jo suhteellisen hyvä, vaikka enempi puhuminen rasittaa yhä. Särkylääkkeitä olen kuitenkin kyennyt vähentämään hieman ja olen päässyt jo hieman liikkeellekin.
Oltuani noin puolitoista viikkoa vuoteenomana, lähdin viimeinkin kunnolla ulos ja kävin ostoksilla.

Mökille hankin kauniin avaimenlaatan aittaa varten;


Kotiin hankin kauniita lautasliinoja ja koristesydämiä, saunaan toisenkin sinkkivadin, kaksi valkoista ja puista "Magazines"-lehtikoteloa ja kankaisen kissa-säilytyspussin (kovin ruttuinen ennen käyttöä);


Pihalle hankin kauniin koristeellisen kukkapöydän, sisal-ovimaton ja yrteille liitutauluilla varustettuja nimitikkuja;


Askarteluun hankin kissa-aihioita huopatöitä varten, sekä hieman joulukorttitarpeita jo (nyt on viimeinkin kaikki tarvikkeet hankittuna ja korttipaja voi käynnistyä kunhan intoa riittää);


Kaunista maanantaita Sinulle!

perjantai 21. toukokuuta 2010

Täällä taas

Leikkaus meni hyvin, nukuttamisesta jäi ihan hyvät muistot, ja toipuminen etenee!
Turvotusta on vielä hieman, mutta kuumeilu näyttäisi jääneen antibioottikuurilla jo menneisyyteen. Puhuminen on vieläkin melko vaivalloista, varsinkin jos pitää puhua yhtään pidempään. Ensi tiistaina pitäisi virallisesti olla "täydessä kunnossa", mutta saapa nähdä. Peitteet eivät ole irronneet nielusta vielä, vaikka olisi jo periaatteessa pitänyt. Silloin niihin pitäisi iskeä kuulema melkoinen kipu, tätä koettua kovempikin vielä. Tähän saakka olen syönyt jo paljon vahvempia lääkkeitä kuin mitä leikkauslääkäri antoi, mitäs sitten syödään? Mutta ei vielä maalata piruja seinälle.

Nyt täällä on lähinnä...

lekoteltu...

ja syöty jäätelöä litrakaupalla!!

Eilen uskaltauduin ensimmäisen kerran ulos, ja tänään käytiin sitten ravintolassa syömässä.
Kolmen kipulääkkeen jäljiltä maistoin palasen kiinteääkin ruokaa, vaikka vielä ei kai saisi oikein.
Että olikin hyvää!!
Jäätelöannos toi lapsuuden mieleen, tuollaiset koristukset olivat todella kivoja. Jokainen piti aina ottaa muistoksi ravintolavierailusta :)

Nähdään taas, ja kiitos "myötäelämisestä" kaikille!

maanantai 10. toukokuuta 2010

Aamulla

Aamulla kirjaudun kuuden jälkeen sairaalaan. Vähän sekalaisin ajatuksin, mutta ehkä kuitenkin enemmän positiivisin mielin, onpahan sitten kaikki ohi.

Paljon olisi muitakin juttuja, mutta ehkäpä kunnostaudun sitten sairauslomalla kertomaan niistä.

Näkemisiin taas!

tiistai 4. toukokuuta 2010

Vielä vapun tunnelmissa

Vielä hieman tunnelmia vapunpäivältä;

Järvenrannalle suunniteltu piknik siirtyikin sitten meidän keittiönpöydän ääreen.

Tarjolla oli;

kinkkuquesadilloja
tonnikalakolmioleipiä
mozzarellatikkuja
kylmäsavulohimoussekakkua
kanansiipiä
kesäsalaattia
mansikkasuklaamuffinsseja
valkosuklaamoussea

ja juomana
Gancia astia sekä simaa

Ja minulla oli sitten omat sose-eväät ;)


Tänään meillä onkin sitten pidetty jonkinsortin suursiivousta; vappu saa siirtyä tulevan kesän tieltä. Huomenna lähdetään pojan kanssa äitimuorin hoiviin ennen leikkausta, joka sekin tulla jollottaa jo kovaa vauhtia lähemmäs. Saadaanpahan sitten palailla siistiin kotiin taas toipilasajan jälkeen.

Mukavaa tiistaita!