ollut ei loiste huono Petterimme nenänpään."
Tällä kertaa punanenä ei kuitenkaan ole poro, vaan minä. Kuumeinen flunssa iski kaiken pääsykoelukemisen lomassa (pitihän se jo arvata, itsepuolustusmekanismi se vain olikin :P). Kuumemittari ei näytä yli 38,5 astetta, vaikka korkeammat lukemat varmaankin veisivät taudin nopeammin pois. Täytynee vain sinnetellä näin.
Mitäkö sitten olen puuhaillut kuumepäivinä? Olen katsonut kolme elokuvaa; Viiru ja Pesonen joulupuuhissa (tiedetään, tiedetään, piirretty, mutta Viiru muistuttaa luonteeltaan niin paljon omaa lapsukaistani!), Paholainen pukeutuu Pradaan (pidän kerta kerran jälkeen enemmän Anne Hathawayn tyylistä näytellä) ja Sovitus (yllätyksekseni mukaili kirjan juonta paljon). Olen lukenut suuren kasan vanhoja lehtiä, sillä kirjan juoneen en tahdo jaksaa juuri nyt uppoutua (kirjoista kesken Kate Jacobsin "Pieni lankakauppa"). Olen neulonut kaulahuiviin yhden kerällisen lisää lankaa. Kaiken tämän lisäksi olen kaiketikin tärvellyt syömäni ruoan soijakastikkeella maistaakseni edes jotakin ja juonut litratolkulla teetä ja appelsiinilimpparia.
Ajattelin parantua koko loppuviikon, kaiketi lykätäkseni pääsykoekirjojen pariin palaamista. Oli niin tai näin, olen silti sitä mieltä, että lepo on parasta lääkettä. En aio ottaa yhtään ylimääräistä stressiä tulevaisuuden kannalta.
Leppoisaa loppuviikkoa myös Sinulle!